Metsäorvokki. 19.5.2016 Tali, Hki |
Metsäorvokki ( Viola riviniana) on yleinen maamme etelä- ja keskiosissa. Se viihtyy tuoreissa metsissä, lehdoissa ja metsänreunoilla. Kukinta touko-kesäkuussa.
Metsäorvokin lehdet ovat leveän herttamaisia, aho-orvokilla kapeammat. Juurakko on selkeä, haaraton ja sen päästä lähtee useita lehtiä. Aho-orvokin juurakko taas on haarova ja lehtiruusuke puuttuu. Kolmas tuntomerkki löytyy korvakkeista, lehtihangoissa olevista pienistä lehtimäisistä lehtikannan laajentumista. Metsäorvokilla ne ovat ripsihampaiset, aho-orvokilla taas hammaslaitaiset (vain muutamia 'hampaita'). Kukan kannus voi myös auttaa lajin määrittämisessä. Metsäorvokilla se on valkoisehko tai vaalean sinipunerva, joskus ylöspäin käyristynyt. Aho-orvokilla se on tyypillisesti vihertävän kellanvalkoinen.
Seuraavissa neljässä kuvassa on tarkasteltu tiettyä yksilöä eri puolilta. Mielestäni metsäorvokin tuntomerkit täyttyvät.
Metsäorvokki. 17.5.2016 Tali, Hki |
Kannus |
Ripsihampainen korvake |
Aho-orvokki jaetaan kahteen alalajiin: pikkuaho-orvokki (ssp. canina) ja isoaho-orvokki (ssp. montana). Isoaho-orvokin lehdet on helpompi erottaa metsäorvokin lehdistä, ne ovat noin kaksi kertaa leveyttään pidempiä. Pikkuaho-orvokin lehdet ovat sen sijaan isoaho-orvokin ja metsäorvokin välistä suhteiltaan ja se on runsaasti tyveltä haarova ja mätästävä. Korvakkeesta ja kannuksesta tuossa yllä jo mainittiinkin. Pikkuaho-orvokki kukkii touko-kesäkuussa, isoaho-orvokki kesä-heinäkuussa.
Aho-orvokki, Viola canina. 1.6.2007 Vantaa, Linnainen |