Litulaukka

Litulaukka, Alliaria petiolata. Tali, Hki 31.5.2006

Litulaukan nimi on sekä kuvaava, että hieman harhaanjohtava: Ristikukkaisten heimoon kuuluville kasveille tyypillisesti hedelmät ovat pitkänomaisia lituja ja lisäksi kasvi tuoksuu heikosti valkosipulilta. Se ei kuitenkaan ole sukua sipulikasveille, kuten ruoholaukka tms.

Valkoiset neliterälehtiset kukat kasvavat terttuina. Kukinta touko-kesäkuussa. Varsilehdet ovat herttamaisia ja sahalaitaisia, alalehdet munuaismaisia, nyhälaitaisia.

Meillä litulaukka viihtyy vanhoissa kulttuuriympäristöissä Etelä-Suomessa, esim. puistoissa, tienreunoilla, metsänreunoilla, lehdoissa. Helsingissä erittäin yleinen. Harvinainen asutusten ulkopuolella ja sisämaassa.

Etelämpänä Euroopassa litulaukkaa esiintyy laajalti. Vuonna 2013 löydettiin todisteita siitä, että litulaukkaa on käytetty mausteena jo 7000 vuotta sitten Euroopassa.