sunnuntai 31. heinäkuuta 2016

Kihokit

Pyöreälehtikihokki, Drosera rotundifolia
Kihokit kasvavat erityypppisissä suomaastoissa. Ne saavat lisäravinteita noilla köyhillä kasvualustoilla pyydystämällä lehdillään hyönteisiä. Lehdissä on punaisia karvoja, joissa on tahmeita limapisaroita. Kun hyönteinen on tarttunut karvoihin, ne kääntyvät hiljalleen hyönteisen ympärille vangiten sen lopullisesti.

Pyöreälehtikihokin lehdet kasvavat pinnanmyötäisenä ruusukkeena. Metsälampien reunojen rahkasammalpinnoilta se on helppo löytää. Se on kuitenkin aika pieni ja huomaamaton.

Pyöreälehtikihokki on yleinen koko maassa.

Pyöreälehtikihokki on saanut muurahaisen saaliikseen

Kihokkien valkoiset kukat ovat lehtiruusukkeen keskeltä  nousevan
ohuen 
vanan päässä. Ne avautuvat vain auringonpaisteessa.

Pitkälehtikihokki, Drosera anglica
Pitkälehtikihokki on paljon huomiota­herät­tävämpi kuin pyöreälehtikihokki. Lehdet sojottavat yläviistossa tai pystyssä ja pitkänomainen lehtilapa on suurempi.

Pitkälehtikihokkikin on yleinen, mutta jonkin verran harvinaisempi kuin pyöreälehtikihokki ja sen levinneisyys painottuu pohjoisempaan. Nuuksiossa retkeillessäni näin kyllä jatkuvasti pyöreälehtikihokkeja, mutta pitkälehtikihokkeja ei vakioreiteillä näkynyt. Iso-Holman rannalta Vihdistä sekin sitten löytyi. Pitkälehtikihokki kasvaa märemmillä paikoilla kuin pyöreälehtikihokki.